Verkostojen muodostaminen suunnitellen

Olen sitä mieltä, että verkostoja kannattaa suunnitella: miksi liittyy johonkin palveluun, mikä on sopiva palvelu omiin tarkoituksiin ja miten toimin ko. palvelussa.

Suunnittelen esimerkkinä liittymisen LinkedIn -palveluun:


Tavoite

Haluan osallistua oman alani keskusteluun eri verkostoissa
Haluan kuulla missä mennään
Haluan jakaa omaa osaamistani ja tietoani
Saan ehkä muiden apua ja vastauksia omiin ammattikysymyksiini
Etsin mahdollisia uusia työtehtäviä

Miksi LinkedIniin?
Palvelussa on asiantuntijoita omalta alalta
Palvelu on helppokäyttöinen
Palvelussa on verkostoja


Miten toimin LinkedInissä?
Päivitän kokemukseni, kiinnostukseni kohteet
Seuraan mitä tapahtuu
Tarkistan, kuka on käynyt sivullani
Hyväksyn uusia kavereita
Päivitän ajankohtaisia asioita
Osallistun keskusteluihin
Kerron ajankohtaisista asioista muille työyhteisössäni ainakin kerran kuukaudessa
Linkitän muita sivustojani LinkedIniin

Huomasin, että LinkedInissä pitää myös olla läsnä, helposti palvelu unohtuu. Suunnittelemalla on helpompi pitää kiinni tavoitteista, esimerkiksi kerran kuukaudessa päivityksestä. Suunnitelmaa pitää myös muistaa tarkistaa ja päivittää.

 http://www.linkedin.com/profile/view?id=59224714&trk=tab_pro

Verkkosyötteet

Verkkosyötettä tarkoittava symboli kertoo, että verkkosivustolta on mahdollista tilata sisältöjä syötteinä.
Kuva: Urizev / Flickr

Voit tilata verkkosyötteitä esimerkiksi Google Readeriin. Itse olen tilannut syötteitä viestintäalan sivustoilta, oman kaupunkini ajankohtaisia uutisia, sosiaalisen median kurssin blogikommentit ja uusimmat kirjoitukset ym. Syötteiden avulla saa helposti ja nopeasti viimeisimmän tiedon. Palvelu kerää tiedot, eikä sivuille tarvitse erikseen mennä, suosittelen.

Sosiaalisen median käyttö ja henkilöbrändi

Etsin netistä sosiaalista mediaa koskevaa tietoa googlaamalla "scientific social media". Googlaamisen tuloksena liityin tutkijayhteisöön, josta aikaisemmin en edes tiennyt. On hyvä, että tutkijoille on perustettu myös omia yhteisöjä, joiden kautta saa omaa tutkimusaluetta koskevaa tietoa ja voi jakaa omaa tutkimustietoutta muille. Löysin myös tietoa, mitä työvälineitä/ohjelmia kannatta hyödyntää tutkimuksessa. Henkilöbrändäystä varten on hyvä tietää mihin verkottua, mitä ohjelmia hyödyntää, missä näkyä, mistä saada tietoa.

LinkedInin kautta olenkin jo liittynyt erilaisiin ammattialani verkostoihin. Olen julkaissut, jakanut ja verkottunut. Vielä kiinnostaa netissä eri keskustelusivustot, miten siellä käyttäydytään ja miten siellä voidaan jakaa tietoutta.

Lisätietoa sosiaalisesta mediasta palvelujen tasolla:

http://www.flickr.com/photos/fredcavazza/5260700799/

Työminän ja yksityisen minän erittely verkossa

Työrooliin liittyvällä verkkoidentiteetillä edustetaan omaa organisaatiota työnantajan ehdoilla.

Yksityinen verkkoidentiteetti on jokaisen omaa työhön liittymätöntä aluetta, henkilökohtaisia asioita kuten nettiostoksia, persoonallisuuden esilletuomista.

Ammatillinen julkinen verkkoidentiteetti on näistä kahdesta erillään ja voi kasvaa henkilöbrändiksi – on sinun luoma ammatillinen profiilisi omasta asiantuntijuudestasi.

(Lähde: Aalto, T., & Uusisaari, M.Y., 2010. Löydy. Brändää itsesi verkossa.)

 

Miksi rakentaisin itselleni ammatillisen julkisen verkkoidentiteetin?Ammatillinen verkkoidentiteetti on tarpeen, jos haluaa jakaa omaa tietämystään muille. Oman tietämyksen myötä voi saada myös muilta uutta tietoa ja kommentteja omalle tutkimukselle. Ammatillinen identiteetti liittyy usein omaan harrastukseen tai työhön/tutkimukseen.

Ammatillinen identiteetti voi myös tuoda työtarjouksia, esimerkiksi luentopyyntöjä.

Oman tietämyksen jakaminen muille arveluttaa esimerkiksi, jos tutkimus on kesken. Hyödyntääkö joku minun tutkimustani niin, että oma tutkimukseni jää vanhaksi. Tarkkana saa myös olla, ettei jaa väärää tietoa. Jos linkittää ja jakaa muiden aineistoa, on tiedon oikeellisuus hyvä tarkistaa. Ammatilliselle identiteetille on myös hyvä tehdä suunnitelma, minkä kuvan haluan itsestäni antaa.

Ammatillisen julkisen identiteetin näkyvyyttä saa kun linkittää myös muiden sivuja ja omat eri sivut toisiinsa. Hyvä olisi tuntea myös oman ammattialan verkostot.

Sosiaalisen median strategia

Tehdäänkö meille sosiaalisen median strategia/suunnitelma? Miten hoitaa sosiaalista mediaa niin, ettei se ole erillinen kanava? Onko tylsää, jos samoja tiedotteita tarjotaan joka kanavalle samanlaisena? Näiden kysymysten ääreen ajauduin tänään, kun minulta kysyttiin sosiaalisen median strategiasta.

Yle on julkaissut oman sosiaalisen median toimintalinjauksensa

Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle


Tutkimus sosiaalisen median integroimisesta osaksi yrityksen toimintaa:

Tosiasiahan on, että mennään sinne missä asiakkaat ovat. Ajankohtaisia asioita voi seurata asiantuntijaverkostojen kautta. Avoimuus ja dialogi ovat suuria haasteita.

Suomainen viestintäkulttuuri

 “Suomalainen ei puhu eikä pussaa” – mutta miten verkossa?

Sosiaalinen media on kansainvälinen ja globaali foorumi. Elämme viestintäkulttuurin murroksessa. Suomalaista viestintäkulttuuria on luonnehdittu mm. seuraavilla piirteillä:

• Asia- ja tehtäväkeskeisyys, faktoihin perustuva kommunikaatio 
• Viestinnältä odotetaan suoruutta ja rehellisyyttä
• Tiedonhankinnassa suositaan virallisia kanavia
• Hiljaisuuden arvostus
• Puheenmäärän sijasta arvostetaan puheen laatua
• Harmonian säilyttäminen ryhmässä
• Erimielisyyden osoittamisen välttäminen
• Suositaan pitkiä toisen puheenvuoroista irrallisia monologeja

(Sallinen, A. 2000; Pörhölä, M.2000, koonnut Minna Haapsaari.)

Koen olevani suomalainen, jos vertaan omaa viestintääni yllä olevaan luonnehdintaan. Tosiaankin arvostan laatua, harkittua viestintää ja harmoniaa. Vältän erimielisyyttä joskus jopa niin pitkälle, että annan joissakin asioissa periksi. En kylläkään suosi irrallisia monologeja kuin pakon edessä. Tiedon oikeellisuus on minulle tärkeää, joten suosin virallisia kanavia. Tämä saattaa johtua työhistoriastani, olen ollut valtiolla ja kunnalla töissä. Olen valmistellut asioita päätettäväksi, joten asiat on viilattava viimeistä pistettä myöten oikein.

Toisaalta on helpotus huomata, ettei olekaan poikkeava joukosta. Koen olevani rehti suomalainen.

Kun elämme globaalissa maailmassa, on kulttuurien tuntemus tärkeää. Väärinymmärryksiä tulee helposti, jos ei tunne käyttäytymissääntöjä. Globaalin kautta olemme yhä enemmän kiinnostuneita paikallisuudesta, omista juurista.

Minä viestijänä

Joskus on hyvä pysähtyä miettimään, minkälainen minä olen viestijänä. Omakuva kylläkin saattaa poiketa muiden kokemasta. Olen jo kymmeniä vuosia tehnyt käytännön viestintätehtäviä. Jokainenhan viestii, mutta minulle lankesi viestijätitteli. Vahvuutenani vuorovaikutuksessa on kokemus erilaisista vuorovaikutustilanteista, olen myös tunnollinen, eettinen ja koen vastuuta kuunnella vastapuolta. Olen myös harjautunut miettimään viestini sisältöä, tapaa viestiä. Vastauksia kysymyksiin odotetaan melko pian. Nopeudesta huolimatta viestin sisältö on aina tärkeä. Asiakkaalle on annettava oikea vastaus ja mielummin niin, ettei asiakasta ohjata muualle.

Kehitettävää on aina ja itse koen, että tiedon ohjaaminen eri kanaviin tietyille kohderyhmille on opeteltava asia. Verkkoläsnäolo ja houkuttelevan tekstin kirjoittaminen vaativat edelleen harjoitusta. Harjoitusta vaatii myös toisen kuuntelu ja ymmärtäminen. Sosiaalisessa mediassa minun on opeteltava vielä miten saan melko napakasti ja lyhyesti kerrottua oleelliset asiat.

Sosiaalisessa mediassa liian pitkä teksti saattaa karkottaa lukijoita. Jos eri kanavien yhteiskäyttöä ei ole opetellut, saattaa tekstin vieminen eri kanaviin olla työlästä ja joku kanava saattaa nousta suosikiksi. Löydänkö oikean kohderyhmän viestilleni, osaanko hyödyntää asiantuntijaverkostoja ja auttaa muita? Jos sanoman sisällön rakentamista ei ole harjoitellut, saattaa lukija saada sisällöstä vallan väärän kuvan. Väärinymmärrys saattaa jopa mennä eteenpäin. Kaikesta tästä kärsii julkisuuskuva.

Yhteenvetona vuorovaikutusosaamisestani voisi sanoa, että haluan kehittää itseäni kirjoittajana/keskustelijana, sanoman eteenpäinviejänä. Haluan myös opetella monikanavaista viestintää. Oman itsensä markkinointi on uusi asia, johon pitää perehtyä. Negatiivisten asioiden käsittely on myös opeteltava, miten pitää yllä positiivista kannustavaa ilmapiiriä. Jokainen haluaa tulla kuulluksi, muista huomioida toinen.