Sosiaalinen media vie mukanaan?

 Elämme yhä nopeutuvassa tiedon maailmassa ja vuorovaikutuksessa. Koukutummeko jo liiaksi sosiaaliseen mediaan? Itse olen huomannut, että mitä helpommaksi yhteydet tulevat, sitä useammin käyn tarkistamassa facebook-sivut, sähköpostin ym. kanavat. Tulevaisuudessa elämme virtuaalimaailmassa. Voin olla jopa virtuaaliolentona ystäväni seurana matkoilla. Miten sitten erottaa virtuaalin ja normaalielämän?

On henkilöitä, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa. Amerikkalainen taiteilija kertoo, että ihmiset katsovat häntä kuin hän olisi toiseltaa planeetalta, kun hän ei käytä sosiaalista mediaa.

Työpaikoillakin on henkilöitä, jotka eivät halua käyttää somea. Herää kysymys, että voiko sosiaalista mediaa olla käyttämättä?


Katso mielenkiintoinen video:

http://vimeo.com/48736559

Sosiaalinen voimaantuminen kontra yksilö

Mielenkiintoista on seurata yhteiskunnan kehityskulkua. Sosiaalisessa mediassa halutaan olla ryhmissä, mutta kuitenkin yksilöinä. Merkitykselliset kokemukset, elämykset ja yksilöllisyys ovat nykyaikana kasvamassa. Puhutaan sosiaalisesta voimaantumisesta ja kuitenkin yksilöllisyyden kasvusta. Toiminta on yhä enemmän omaehtoista ja vapaata. Sosiaalisen median, internetin ja mobiililaitteiden merkitys kasvaa. Informaation jaosta ja kommunikoinnista on ilmeisesti tulossa yhteiskunnan tukipilareita.

Tuntuuko seuraavat luonnehdinnat tutuilta?
TNSgallupin mukaan (www.tns-gallup.fi/asiantuntemus/arvot-trendit/) vuonna 2011 vahvistuneita
asennesuuntauksia ovat:

• Cocooning – kotikeskeinen elämä
• Life casting – halu jakaa oma elämä
• Local global – paikallinen aktiivisuus
• Happy-go-lucky – kohti iloa ja nautintoa
• Eskapismi – pakoon arkea
• Security nest – turvallisuudentunnetta hakien
• Sormenjälki – voimakas halu vaikuttaa asioihin

Ajankohtaista kuntien sosiaalisen median (somen) käytöstä

Kävin eilen kuntien verkkoviestijöiden tapaamisessa ja osallistuin some-työpajaan. Somen todettiin olevan lisäarvon antaja, yksi viestintäkanava muiden joukossa. Erityisesti kriisitilanteissa somen todettiin toimivan. Koulutusta kaivattiin edelleen lisää ja ohjeistusten päivittämistä. Muistuteltiin, että myös luottamushenkilöt on koulutettava. Lisäksi mietittiin, miten seuranta ja arkistointi hoidetaan.

Some-sivustojen suunnittelussa tärkeää on määritellä tavoitteet, selvittää käyttötarpeet, luoda ja toteuttaa suunnitelma sekä seurata, kehittää ja uudistua.

Facebookin todettiin toimivan parhaiten markkinoinnissa, fiilistelyssä ja  nostalgiasivustona. Facebookissa kiinnostaa erityisesti kuvat. Sivuilla kävijöille esitetyt kysymykset myös toimivat hyvin.  Kunnilla on paljon erilaisia facebook-sivuja, esimerkiksi hankkeille, nuorisolle, kirjastolle ja matkailulle tehtyjä sivuja. Monilla kylillä on myös omat facebook-sivustonsa. Matkailusivut kannattaa tehdä englanninkielellä. Päivityksiä sivustolle tehdään 1-4 per päivä.


Venäjäyhteyksiä hoidetaan V-Kontaktin kautta.

Twitterissä on kätevää hoitaa kriisiviestintää ja todettiin, että media seuraa twitteriä.

Automaattitwiittaukset Twitteriin eivät ole hyvä asia, vaan pitäisi tuottaa sisältöä joka kanavaan erikseen. Twitterissä tärkeitä ovat hastagit.

Pinterest on tulossa ja jotkin isommat kunnat ovat jo aloittaneet ko. sivuston käytön.

Blogejakin on jonkin verran käytössä. Blogi vaatii kirjoittajalta avoimuutta, karismaa ja uskallusta. Blogikirjoituksissa tuodaan esille ennalta sovittuja teemoja. Ketään ei voi pakottaa blogikirjoittajaksi. Blogeja on kunnilla käytössä sekä ulkoisessa että sisäisessä viestinnässä.

 Wikit eivät tulleet some-työryhmässä esille, mutta aikaisemmin kuntien verkkoviestintäkoulutuksessa ne tulivat. Wikin todettiin tulevaisuudessa syrjäyttävän perinteisen dokumenttienhallinnan. Wikissä on helppo tehdä yhdessä erilaisia julkaisuja ja dokumentteja.

Youtubeakin on hyödynnetty markkinoinnissa.

Netin toimintaympäristö kasvaa koko ajan, nyt on jo tullut uusia työnimikkeitä esimerkiksi vuorovaikutusasiantuntijat. Puhutaan joukkoistamisesta, yhdessä tekemisestä. Viestijätyövoimaa saadaan myös organisaation ulkopuolelta.

Kuntaliitto kyseli vuonna 2011 kuntien sosiaalisen median käytöstä

Esimerkkejä facebook-sivuista:

Joensuu kaupunki idässä

Kouvolan entiset nuoret (KEN) 

Uusi työ Kouvolasta

Kulttuurikissa Virtanen (Imatran kirjasto)

Verkkosivujeni näkyvyyden parantaminen

Verkkotekstin teko on ammattini puolesta minulle jo tuttua, mutta edelleen on terästäydyttävä metatietojen, tagien, hakuoptimoinnin, hyperlinkkien ja otsikoiden kanssa. Nämä edellä mainitut asiat edesauttavat sivujen löydettävyyttä hakukoneissa.

Olen perustanut sivuja kursseilla, mutta en ole markkinoinut osaamistani suunnitellusti. Jos joskus perustan oman yrityksen ja teen töitä viestinnän asiantuntijana, on minun aloitettava sivujeni ja itseni markkinointi. Sivujen teko ei riitä, vaan on myös markkinoitava. Eri profiilit eli eri paikoissa olevat sivustot on linkitettävä toisiinsa, tehtävä ikään kuin paketti. Lisäksi on muistettava viedä tietoa eri viestintäkanaviin, esimerkiksi seminaariesityksiin, ammattialan julkaisuihin, mahdollisiin lehtijuttuihin, kirjoihin ja rekistereihin. Rahalla saa lisänäkyvyyttä, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa markkinointi ei vielä ole kovin kallista.

Verkkosivuilleni pitää hankkia oma osoite, johon on helppo viitata ja joka jää mieleen. Muistettava on, että osallistumalla, kommentoimalla ja olemalla läsnä saa näkyvyyttä. Sivujen sisältö on oltava ajankohtaista, ammattimaista, vuorovaikutteista, helposti luettavaa ja oikeaa, jotta sivuille tullaan uudelleen. Lisäksi sivujen on toimittava moitteettomasti. Lukijoita on lähestyttävä oikealla ymmärrettävällä kielellä ja termeillä. Viestinnän tutkijana saan lukijoita lisää käyttämällä englannin kieltä.

Nettimaailma on täynnä sivuja, joten minun on todistettava olemassaoloni eri kanavia hyödyntäen. Viestintäalan yrityksenä minulla on oltava rekisteröinti kunnossa, julkaisuja, toimintaa, osallistumista, osoite ja referenssejä. Eli todistus, että olen olemassa.

Ammattilainen verkossa

Sosiaalisen median -kurssilla tehtävässä numero 9 on pyydetty seuraamaan sosiaalisessa mediassa valitsemaansa ammattilaista. Valitsin seurattavaksi Katleena Kortesuon. Hän on viestinnän tietokirjailija, bloggaaja ja kouluttaja.Olen jo aikaisemmin seurannut Katleenan ammattimaista ja asiantuntevaa otetta sosiaaliseen mediaan.

Katleenalla on hienot sivustot:

Blogi:  oma blogi http://www.eioototta.fi/

Blogisivulla on hyvä, mieleenpainuva nimi ja rakenne on selkeä. Ko. sivulle on linkitetty muut Katleenan sosiaalisen median sivut ja tuotu esille kirjallisuutta. Tekstissä on käytetty lyhyitä virkkeitä, luetteloita ja listoja. Katleena puhuttelee lukijaa ja huomioi hänet. Kommentteihinkin on vastattu.

LinkedInissä Katleena on tuonut esille julkaisunsa, osaamisensa, suositukset sekä linkitykset muihin sivustoihin.

Twitterissä minulla on kurottavaa, sillä Katleenalla on peräti yli 8000 twiittausta ja yli 2000 seuraajaa. Twitter on jäänyt minulle vieraaksi, enkä ole tykännyt twiittitekstien lyhyydestä. Katleenan twitter-sivulta näkee, miten paljon keskustelua siellä käydään. Paljon saa ko. sivuston kautta tietoa ja ajankohtaiset asiat nousevat esille. Twiiteissä minua ehkä yllätti myös arkipäivän twiittaukset, kaikki ei ollut ammattiin liittyvää. Ehkä tähän alan panostamaan lisää.

Slidesharissa Katleena kertoo miten rakennetaan henkilöbrändi: arvosta itseäsi, ole aito, kehitä kirjoitustaitojasi ja matki/kopioi muita.

Kaikki Katleenan eri sivustot sosiaalisessa mediassa on linkitetty toisiinsa. Sivustoilla on ammattimainen ote ja myös markkinointia tehdään ikään kuin "taustalla":

Katleena miettii blogikirjoituksessaan otsikolla: "Bisnesblogi on henkilöbrändin rakennusaine" seuraavaa:

"Olen ollut blogissani aika avoin, mutta en ole koskaan repostellut aivan kaikkea. Te lukijat ette tietäisi, jos meidän perheessämme olisi syöpä tai aviokriisi. Te ette myöskään tietäisi, jos hakisin jotain virkaa, harkitsisin firmani myymistä, pistäisin kotimme myyntiin tai menisin kauneusleikkaukseen.
Toivottavasti tämä ei ole iso pettymys.
Nyt vasta olen tajunnut, että avoimuuteni on hämäävää. Kerron blogissa usein mokistani, tunteistani ja pohdinnoistani, jolloin lukijalle voi tulla käsitys siitä, että paljastan aina ja kaiken.
Myönnän auliisti, että blogini teemat ovat epätyypillisiä bisnes- ja asiantuntijablogille, mutta EOT ei kuitenkaan ole itselleni kaikenkattava tilitysfoorumi tai päiväkirja. Eihän mikään yrityskään tee tiedotetta aiheesta "meillä on huono työilmapiiri" tai "toimitusjohtajalla ja myyntipäälliköllä on suhde".
Niinpä brändätty julkisivu tulee jatkumaan myös EOT-blogissa - vaikka tämä brändäys on aika paljon omituisempaa ja epämääräisempää kuin useimmissa bisnesblogeissa."


Olenko itse ammattilainen verkossa?
Itse olen vasta aloittanut twitterin, slidesharin ja blogin käytön. Facebook ja LinkedIn ovat tuttuja, joskin niihinkin pitää vielä panostaa ja miettiä sisältöä. Olen haaveillut luennoitsijan ja viestinnän ammattilaisen roolista, tutkija jo olenkin. Viestinnän ammattilainen saa paremmin töitä luennoitsijana, jos on julkaisutoimintaa. Itse en ole vielä julkaissut kuin graduni. Tutkijana varmasti julkaisutkin lisääntyvät.