Mitä on viestintä - kuvat kertovat

Tällä kertaa kokeilen miten viestintä onnistuu kuvieni avulla. Mitä on viestintä?

Linnuilla on pesä ja kieli, jolla viestivät. Viestiminen on tärkeää poikasten ja vanhempien välillä. Erityisen tärkeää on kriisiviestintä, jos vaara uhkaa. Viestien avulla poikaset osaavat suojautua.

 Puhelinlangat laulaa ja lamppu tarjoaa valoa pimeyteen. Varis tarkkailee ympäristöään avaralta paikalta. Viestintä vaatii suunnitelman. Tärkeää on toimintaympäristön tarkkailu.

 Uuden vuoden raketit viehättävät. Kauniit kuviot ja värit sekä ääni. Viestinnässä on mietittävä miten saada oma sanoma läpi informaatiotulvassa.

 Kiviä on monenlaisia vieri vieressä. Samoin on viestinnän huomioitava kohderyhmänsä.

 Mehiläinen on jäänyt sisälle ja lentää yhä uudelleen valoa kohti, kunnes kuolee. Viestinnässäkin on huomioitava muutokset ja uudistukset.

 Helsingin mainontaa. Viestintään kuuluu myös PR-toiminta. Markkinointi ja viestintä integroidaan hyväksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.

 Astiaan voi säilöä virkistävää vettä. Viestintää voi höystää huumorilla, tarjota virkistettä.

 Lokki vartioi kivellä poikastaan ja odottaa kumppaniaan, joka tuo ruokaa. Viestintä on yhteisön voima, ravinne.

Hälytyskello huvilan seinässä. Viestinnässä seurataan viestejä ja hälytyskellot soivat ajoissa.

 Joskus on hyvä hidastaa kuten etana. Harkittua ja suunnitelmallista viestintää.

 Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Negatiiviset viestitkin ovat arvokkaita palautteita.

 Ihmiset ovat sosiaalisia, joten muista tunteet ja persoonallisuus viestinnässä.

 Kuten tilhit syksyllä pihlajassamme, viestintä tapahtuu yhteisöissä. Ilman viestintää ei ole yhteisöjä. Viestintä kokoaa, välittää tietoa, vaikuttaa, kuuntelee, kannustaa. "The art of communication is the language of leadership" (James Humes)

 Erilaisia jälkiä lumessa. Viestintä jättää jälkensä, tarkista ja mieti mitä julkaiset.

Puu Eedenin puutarhassa, josta Jumala kielsi syömästä, koska silloin ihminen saisi tiedon hyvästä ja pahasta. Eettinen viestintä ja arvojen kunnioitus ovat tärkeitä.

 Polku kuvaa viestinnän suuntaa, jotakin kohti olemme menossa.

 Tiedon merkitys lisääntyy. Tärkeää on miten osaamme kerätä meille oleellista tietoa. Tärkeää on myös miten osaamme jakaa tietoa muille.

 Ikkuna on kuin sielun peili. Viesteillä annamme itsestämme tietyn kuvan.

 Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Muistammehan, että viestintä on vuorovaikutusta, toisten kuuntelemista. Vuorovaikutus on vaikuttamista vuorotellen, viestejä sinulta minulle, minulta sinulle.

Onko organisaatiokultturi pudonnut viestinnän kelkasta?

Patsas (H. Veripää 8.6.2013).

Monikanavaisuus on muuttanut viestinnän. Enää ei tulla toimeen staattisilla internet-sivuilla. Sisällön tuottamisessa on huomioitava sen jakaminen eri kanaviin. Jos aikaa ei ole, voidaan sisältö määritellä menemään automaattisesti useampaan eri kanavaan. Sisällön tuottajien on tiedettävä, mikä osuus sisällöstä siirtyy esimerkiksi twitteriin. Käyttämässäni julkaisujärjestelmässä sivu on jaettu osiin, joita sitten voidaan jakaa määriteltäviin kohteisiin. Älypuhelimet, tabletit, tietokoneet, yhä enemmän tietoa käytetään erilaisilla laitteilla ja erilaisilla ohjelmilla. Onko tulevaisuudessa enää internet-sivuja, joiden suunnittelu eri laitteille ja ohjelmille on haaste. Ehkä tulevaisuudessa organisaation tieto keskitetään ja tietovarastosta tietoa haetaan hakuohjelmilla. Markkinointia verkossa voidaan hoitaa blogeilla ja ajankohtaisilla uutisilla.

Sosiaalinen media on muuttanut viestintää vastavuoroiseksi. Organisaatioissa on vastavuoroisuus ja avoimuus koettu haasteena. Väitänkin, ettei läheskään kaikissa organisaatioissa vielä osata viestiä. Yhtäkkiä asiantuntijoiden odotetaan vastaavaan palautteisiin, tiedottavan asioista ja seuraavan eri kanavia. Tehtävä on jäänytkin viestinnän asiantuntijoille, jos sellaisia organisaatiossa on. Viestinnän ammattilaisilla on ollut haasteena monien eri muutoksien keskellä saada huomiota viestintäkulttuurin muutokselle.  Tulevaisuudessa pitäisikin keskittyä organisaatiokulttuuriin ja muutoksien sisäistämiseen. Asiakkaat kuitenkin odottavat, että elämme uudessa maailmassa. Viestintää voidaan kutsua tukitoiminnoksi, joka pitäisi sisällyttää kokonaistoiminnan suunnitteluun.

Tiedän, että vastavuoroisuus vaatii aikaa. Haasteena työelämässä onkin ajan puute. Ennen aika kului paperikirjeiden kirjoittamiseen, postittamiseen ja kopiointiin. Sähköisessä maailmassa viestit kulkevat nopeammin. En usko että aikaa on entistä vähemmän, työn luonne on vain muuttunut. Voimme tehdä töitä kaikkialla ja koko ajan, emme ole tiettyyn paikkaan ja aikaan sidottuja. Viestinnän valmiuksia odotetaan kaikilta.

Kauppalehdessä oli herätetty kysymys "Missä yrityksessä on tietojohtaja?" Tiedon merkitykseen on havahduttu, enää ei riitä tietoteknologian hallinta. Muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan suunnitelmien avuksi ajankohtaista tietoa.




Lisätietoa:

Don`t let paper paradigms drive your digital strategy.

Ihmiset verkossa

Hämähäkin verkkoa sumuisena aamuna (H. Veripää 18.8.2012).

Olen kirjoittanut blogissani useampaan otteeseen sisällön merkityksestä. Sisältöä ei olisi, jos ei olisi vastaanottajia. Viestintää ei olisi, jos ei olisi viestijöitä. Nykyisessä verkkoviestinnässä saattaa helposti unohtua kenelle viestinsä osoittaa.

Kasvokkaisviestinnän tiedetään olevan arvokkain viestinnän kanava. Ihmiset kohtaavat ja lukevat sanomaa myös rivien välistä. Ilmeet, eleet, äänenpainot, vaatetus, ympäristö, tunnettuus jne. vaikuttavat kasvokkaisviestinnässä. Tärkeää on, että osaan kertoa asiani ymmärrettävästi ja innostavasti. Voimme seurailla viestin vastaanottajien reaktioita. Ymmärrettiinkö sanoma ja halutaanko lisätietoa. Pitäisikö tämä kaikki muistaa myös verkkoviestinnässä? Verkkoviestinnässäkin voimme innostaa toisia kiinnostavalla ja ymmärrettävällä sisällöllä. Voimme huomioida toiset vastavuoroisuudella. Voimme osallistua keskusteluun, tarjota ja kysyä neuvoa. Tärkeää mielestäni on persoonallisuus.

Sosiaaliset kontaktit ovat erittäin tärkeitä, myös verkkoviestinnässä. Huomaan itsekin seuraavani, kuinka moni lukee blogiani. Seuraajien määrä korreloituu helposti hyväksyttävyyteen. Joku saattaa hakea kirjoituksillaan tunnettuutta, vaikuttavuutta, rahallista hyötyä ja etenemismahdollisuuksia. Toiset taas saattavat hakea kontakteja ja asiantuntija-apua. Uskon, että on myös niitä, jotka avuliaasti haluavat auttaa muita tuomalla esille uusia asioita ja tietoa. Sosiaalinen media on nimensä mukaisesti sosiaalisia suhteita täynnä. Luin jossain vaiheessa kommentin, ettei saa liikaa heittäytyä seuraamaan bloginsa lukijoiden määrää. On totta, että blogien seuraajien määrä ei välttämättä tarkoita, että mitä enemmän lukijoita sitä parempi kirjoitus. Seuraajien määrään vaikuttaa sisällön lisäksi, miten olet mainostanut blogiasi, miten osuvan otsikon olet tehnyt, blogin julkaisuajankohta eli miten ihmisillä on aikaa lukea blogiasi. Jos olet valinnut ajankohtaisen, keskustelussa esiin nostetun aiheen, saattaa lukijoita olla enemmän. Ei ole varmaankaan kirjoittajaa, joka ei haluaisi, että häntä seurattaisiin, kommentoitaisiin ja luettaisiin.

Teksti on verkkoviestinnässä tärkeää. Rinnalle on noussut kuvat ja videot. Videoilla lähestytään "reaalimaailmaa" eli kasvokkaisviestintää. Juhana Torkki kirjoitti hyvin blogissaan "Koneella vai tikulla" esityksen pitämisestä ilman slaideja. Esityksessä kannattaa miettiä: Miten viestin, miten vakuutan ja mikä on yleisöni tunnetila? Voisiko verkkoviestinnässä miettiä samoja asioita?

Rohkea rokan syö - kaino ei saa kaaliakaan

 Jos olet "metsässä", usko tai älä sieltä noustaan. (H. Veripää 26.5.2013).

Olin jokin aika sitten yliopiston uusien viestinnän opiskelijoiden tilaisuudessa, jossa tuotiin esille työelämässä tarvittavia taitoja. Yksi taito, joka nousi useammassa puheenvuorossa esiin, oli rohkeus. Rohkeutta tarvitaan, jotta työt sujuvat. Viestintä vaatii nykyään nopeaa reagointia, vastavuoroisuutta ja tiedottamista. Tulosta ei synny, jos jäädään miettimään voinko tehdä tämän.

Rohkeus ei kuitenkaan tarkoita, että tiedotetaan tarkistamatta tietoa. Tiedon oikeellisuus on erittäin tärkeää. Luottamusta ei synny, jos tietoa tarjotaan monesti väärin.

Pelätä ei kuitenkaan tarvitse, että tekee mokia. Mokailusta oppii parhaiten, enkä usko että kukaan tekee virheitä tahallaan. Avoin, kannustava työympäristö ei syytä tekijää. Asiat riitelevät, ei ihmiset, toivottavasti. Jos ei tiedä tai osaa, kannattaa aina kysyä.

Viestintä vaatii työhön tarttumista, tekemistä. Jos työtehtäviä on paljon, ei kannata miettiä niiden määrää vaan aloittaa haastavimmasta. Innostuneella, yrittäjämaisella asenteella saa tulosta aikaiseksi. Luottamus itseensä ja omien lahjojensa käyttöönotto kannattaa. Kannattaa myös jakaa asiantuntemustaan ja tietoaan muille, olla avoin.

Viestintä helpottuu, jos tuntee sidosryhmät. Tietää keneltä kysyy ja kenelle ohjaa kysymykset. Viestijä on itse asiassa organisaation tietopankki. Hän tietää, tuntee, kuuntelee ja kertoo.

Kehitystä kannattaa seurata.Tulevaisuutta miettiessä kannattaa ottaa seuraavat asenne-ennustukset huomioon:  TNSgallupin mukaan (www.tns-gallup.fi/asiantuntemus/arvot-trendit/) vuonna 2011 vahvistuneita  asennesuuntauksia ovat:

• Cocooning – kotikeskeinen elämä
• Life casting – halu jakaa oma elämä
• Local global – paikallinen aktiivisuus
• Happy-go-lucky – kohti iloa ja nautintoa
• Eskapismi – pakoon arkea
• Security nest – turvallisuudentunnetta hakien
• Sormenjälki – voimakas halu vaikuttaa asioihin

 Lisälukemista:

Viestintä ja vuorovaikutustaidot työyhteisön voimavarana (Nuorisoasuntoliitto)

Rohkea rokan syö (Finpro)