maanantai 23. syyskuuta 2013

Viestien tsekkailua ja twitteriä



Kuva: Porokylään (H. Veripää 24.7.2012).

Tsekkailenko itseni Porokylään?

Oletko huomannut tarkistavasi jatkuvasti sähköpostia, facebookia, twitteriä jne.? Varsinkin mobiililaitteilla  selailu on lisääntynyt. Huomaan, että itse syyllistyn jatkuvaan viestien tarkistamiseen. Suurin osa työpäivien keskeytyksistä on kuulema itse aiheutettuja. Jatkuva viestien tarkistelu tekee olon levottomaksi. Oletko havainnut esimerkiksi pitkissä palavereissa, kuinka moni tarkistaa viestejä puhelimestaan? Vaikeutuuko keskittymiskyky?

Kannattaa laatia itselleen suunnitelma, milloin katsoo viestit. En usko, että kukaan pahastuu vaikkei saakaan vastausta viestiinsä heti. Jatkuvat keskeytykset stressaavat. Voiko työpäivässäsi olla puolituntia tai tunti rauhallista aikaa?

Twitterviestit

Viestit ovat nousseet arvoon arvaamattomaan varsinkin kotona töitä tekevälle. Ne ovat henkireikä ulkomaailmaan ja esimerkiksi twitterin kautta voi lukea ajankohtaisia asioita. Ongelmana ja onnena twitterissä on ajankohtaisuus. Harvoin tulee luettua kenenkään "seinältä" kirjoituksia, vaan ne luetaan juuri senhetkisestä uutisvirrasta. Onneksi on avainsanat eli hashtagit, joiden alta voi löytää omaa asiaa koskevat viestit. Myönnän, että harvoin käyn katsomassa avainsanojen alla olevia asioita, yleensä seuraan juuri sen hetkistä uutisvirtaa. Jos muut tekevät samalla tavalla, on uutisen ajoitus ja otsikointi erittäin tärkeää.
Avainsanat toimivat esimerkiksi jonkin ohjelman tai tapahtuman yhteydessä. Kommentit ovat arvokkaita ja ne saadaan kätevästi esille ja talteen avainsanojen alta.


Jokin aika sitten esitin twitterissä kysymyksen, miten kunta voisi toimia mobiilisti. Kysymystäni jaettiin kiitettävästi ja sain muutaman vastauksen. Asiantuntija-apua voi saada vuorovaikuttamalla. Sosiaalinen media koukuttaa vastavuoroisuudellaan. Seuraat miten muut reagoivat viestiisi ja mahdollisesti keskustelet muiden kanssa. Annat joko tietoisesti tai tiedostamatta itsestäsi tietyn mielikuvan. Joku saattaa rakentaa itselleen erillisen verkkoidentiteetin ja verkoston.

Viestinnän suunnittelu

Ennenkin on viestitelty kirjeitse ja puhelimitse. Puhelut ja kirjeet ovat vähentyneet ja nykyinen viestintä on mahdollistanut nopeuden, tavoitettavuuden ja helppouden. Onkohan viestinnän nopeus ja helppous saanut aikaan myös suunnittelmatonta viestintää. Suunnittelemattomuudella tarkoitan ajattelemattomuutta, lausutaan äkkiä jotakin miettimättä sisältöä ja ymmärrettävyyttä. Viestinnän suunnittelua ei voi korostaa liikaa, miettikää sisältöä ja viestien tarpeellisuutta.


Mielenkiintoista

Älykäs työ -blogi (Pekka Pohjakallio)

Saku Tuominen kertoo innovaation johtamisesta

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Aitousviestintä


Pihlaja (H. Veripää 14.8.2012).


Viestintä on sanomien välittämistä, merkitysten tuottamista ja yhteistä ymmärrystä. Jos ei ymmärrä asiaa, voi suhtautua siihen kuten kettu pihjalanmarjoihin: "Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista".

Lanseeraan tänään uuden viestinnän termin, joka on aitousviestintä. Aitousviestintä -termi sai alkunsa, kun luin Helsingin Sanomista Johanna Korhosen kirjoituksen näennäisviestinnästä, tyhjän puheen piinasta. Hän on kuvaillut näennäisviestinnän syntyvän kulttuurissa, jossa tärkeintä on se, miltä asiat näyttävät, ei se, miten ne oikeasti ovat. Negatiivisia asioita kierrellään pehmentämällä viestejä. Pelkäämmekö kertoa asioista aidosti?

Mitä on aitousviestintä?

Aitousviestintä on omana itsenään olemista, asioista kertomista rohkeasti, tärkeäksi kokemiensa asioiden esilletuontia, elämistä omien arvojen mukaisesti. Vaatii rohkeutta, tietoa ja taitoa viestiä aidosti. Aitousviestintä on myös vastavuoroisuutta, asiakkaan kuuntelua. Yhteisöissä viestintä on yhteistyötä, viestintää sovituista asioista suunnitellusti, ajankohtaisesti ja rohkeasti.

Nykyisen tietotulvan aikana uskallan väittää, että aitous saa enemmän kannatusta ja huomiota jopa liikemaailmassa. Voimme kehittää liiketoimintaamme olemalla rehellisiä,  myöntämällä mahdolliset virheemme sekä kuuntelemalla asiakasta. Tuotteet eivät aina ole täydellisiä, mutta niistä saadaan enemmän asiakasta palvelevia tuotekehityksellä, jossa on kuunneltu ja reagoitu asiakkaiden kommentteihin. Vuorovaikutuksen lisääntyessä esimerkiksi kuntalaiset osallistuvat yhä enemmän kunnan palvelujen suunnitteluun. Hyvänä esimerkkinä asukkaiden suunnittelemat uudet asuinalueet.


Mikä viesti jää mieleen?

Uutisessa asiat on kerrottu kiertelemättä ja kaartelematta, eli faktat kehiin. Onneksi sosiaalinen media opettaa viestien tiivistämisen taidon. Edelleen pätee samat ohjeet kuin oppikirjoissa on kerrottu. Hyvä on muistaa kysymykset mitä, missä, milloin ja kuka. Otsikko houkuttelee ja kuvaa ytimekkäästi asian.

Mieleen jäävät jutut ovat mielestäni persoonallisia, ajatuksia herättäviä ja jotain uutta antavia. Olen ajatellut, että nykyisen viestitulvan aikana pitkiä juttuja ei enää jaksa lukea. Ehkä syy onkin juttujen huonouden. Hyvää juttua ei edes huomaa pitkäksi.

Uskallan väittää, että yritysten toiminta on sujuvampaa, jos ymmärrämme toiminnan tarkoituksen. Viestien perillemeno ja ymmärtäminen vaatii seurantaa. Viesteissä on huomioitava ja kohdattava kohderyhmä aidosti. Vanha ohjehan on, että kerro asioista kuin kertoisit niistä äidillesi. 




tiistai 3. syyskuuta 2013

Sosiaalista sitoutumista ja yhteistyötä

 Ensin on hypättävä esteiden yli

 Kuva: Lasten piirros kadulla 30.8.2013 (H. Veripää).

Sosiaalista mediaa (=some) kutsutaan nykyään sosiaaliseksi bisnekseksi. Nimen muutos tarkoittaa, että somea on alettu käyttämään laajemmin. Kuitenkin tarvitaan sukupolven vaihtumista tai johtajien silmien avautumista somen hyödyille.

Viestijöiden kannattaa tuoda esille somen hyötyjä ja suunnitelmia. Somea ei tunneta, eikä sen mahdollisuuksia sisäistetä. Ei riitä, että otetaan innolla uusia viestintäkanavia käyttöön. Täytyy resurssoida, suunnitella ja integroida some osaksi toimintaa.

Sitten annetaan mahdollisuus toteuttaa itseään

 Kuva: Lasten piirros kadulla 30.8.2013 (H. Veripää).

Voi vain kuvitella, miten organisaation toimintatapa muuttuu, kun ihmiset saadaan toimimaan yhdessä. Avoimuus, mahdollisuus vaikuttaa ja kehittää organisaation toimintaa motivoi työntekijöitä. Toimintatavan muutokseen tarvitaan luottamusta ja uskallusta. Johtajat voivat omalla esimerkillään innostaa työntekijöitä yhteistoimintaan.

Toimintaa ja tuotteita voidaan kehittää myös ulkopuolisten sidosryhmien avulla. Ei kuitenkaan riitä, että kysellään, vaan pitää aidosti kuunnella ja ottaa asiakkaat sekä asiantuntijat mukaan toimintaan. Arvokasta ja uutta asiantuntijatietoa voi saada ulkopuolelta.

Olen huomannut, että some koukuttaa. Opintovapaan aikana olen aktivoitunut somen seuraajana ja viestijänä. Mietin, miksi viestin? Ehkä some on minun sosiaalinen työpaikkani nyt, kun teen töitä kotona.

Jos saamme luotua yhteisen tarinan, ihmiset sitoutuvat ja kertovat organisaatiosta eteenpäin. Katteettomia lupauksia on turha jakaa. Tarvitaan luottamusta, vastinetta ja arvoa. Sosiaalinen sitoutuminen on tulevaisuutta.