Vuorovaikutteista asukasviestintää

 

Tehdään yhdessä Parempi Kouvola on tapahtumasarja, jonka tavoitteena on nostaa esiin yhteiseen keskusteluun säännöllisin väliajoin Kouvolan tulevaisuuden kannalta tärkeitä teemoja positiivisuuden kautta. Tiistaina 7.10.2014 ideoitiin vuorovaikutteista asukasviestintää.

Osallistujia oli kolmekymmentäviisi. Alussa kuultiin, minkälaista asukasyhteistyötä on tehty Vantaalla, Lappeenrannassa ja pääkaupunkiseudulla. Kouvolan kaupungin puheenvuoroissa esiteltiin yhteisötyön ja maaseutupalveluiden asukasyhteistyötä sekä gerontologisen sosiaalityön asiakastiimikokeilua.

Yhteisöllisyyttä kaivataan yhä kiristyvässä taloustilanteessa. Aikoinaan tehtiin töitä paljon talkoissa, sitten kunta otti vetovastuun ja nyt palataan jälleen talkoisiin. Yhteisöllisyys ei synny ylhäältä annettuna, se on enemmänkin tunne.

Vantaalla on www.ihanvantaasta.fi -sivusto, jossa voi testata kuinka vantaalaiseksi itsensä tuntee. Tikkurilan asemalle on tulossa kohtaamispaikka. Palvelumuotoilua hyväksi käyttäen on luotu monitoimitila, jossa kirjasto on avoinna läpi yön. Pusupysäkki on tila, joka on syntynyt usean toimijan yhteistyönä.

Vantaalla kuten monessa muussakin kunnassa on menossa nettisivu-uudistus. Nettisivuilla otetaan käyttöön yhä enemmän vuorovaikutteisia palveluita. Sisältöä lajitellaan ja rakennetta uusitaan palvelujen kautta. Kuntalaiset tuottavat myös sisältöä kunnan verkkosivuille, esimerkiksi valokuvia ja videoita. Sosiaalisen median käyttö lisääntyy. Ihmiset tavoittaa sosiaalisen median kautta, yhteisö on siellä. Vantaalla valtuutetut kertovat kuntalaisille ennen valtuustoa käsiteltävistä asioista ja päätösten jälkeen perusteluja.

Lappeenrannassa on asukasyhteyshenkilö, joka toimii myös asukasraatien koollekutsujana ja sihteerinä. Lappeenrannassa on 21 asukasyhdistystä, 7 alueraatia, kaupunkiraati ja lähiötoimikunta. Kolmas sektori on uusi nouseva voimavara.

Pääkaupunkiseudulla Yhteismaa ry on järjestänyt vapaaehtoistoimintana siivouspäivän, illallisen Helsingin taivaan alla ja olohuonenäyttelyn. Yhteisöllinen toiminta on vilkasta. Ihmisten osallistumiseen vaikuttavat palkinnot, suhteet, oma rooli, arvostus ja tunnustus. Suunnittelussa on huomioitava ihmiset, toiminnan tavoitteet ja

tavat.

Luentojen jälkeen jakauduttiin ryhmiin miettimään päätöksentekoviestintää, kaupunkimainetta, paikallis- ja palveluviestintää. Ryhmien tuotokset on luettavissa alla olevan linkin kautta. Ryhmissä nousi esille mm. vuorovaikutus, tapahtumat, kaupungin omat napakat, jalkautuminen alueille, sähköinen media. Paljon tuli hyviä ehdotuksia. Viestintä kohtaa ensimmäisenä yhteiskunnassa vallitsevan kulttuurimuutoksen. Työn tavat, organisoituminen ja johtaminen muuttuvat.

Tapahtuma sai kehuja ja osallistujat olivat innokkaita. Asukkaiden ja kunnan yhteistyö koettiin tärkeäksi. 
Vuorovaikutteista asukasviestintää -tilaisuuden materiaalit

Ajankohtaista kuntamarkkinoinnista ja mediasta

Kuntaliiton ja Sanoma Media Finlandin kuntamarkkinoinnin mainontaseminaari 21.8.2014

Kuntamarkkinoinnin tilaisuudessa esiin nousi asiakkaiden seuranta ja kuuntelu eri kanavissa, myös luomutapaamiset ovat tärkeitä. Kunnan on uskallettava avautua ja kysellä sekä olla läsnä siellä, missä asiakkaat ovat. Kunnan asiantuntijoita ei tunneta, joten asiantuntijoita toivottiin esille. Kunnan uskallettava kysyä ja avautua yleisölle.

Viestinnässä  kehitetään sisältöjä asiakkaita seuraamalla. Kehitystyötä tehdään yhdessä erilaisten, myös ei oman alan kumppaneiden kanssa. Asioita kehittäessä kannattaa olla rohkea ja nöyrä, kysyä jos ei tiedä.

Kuntamielikuva

Julkisen sektorin rooli kaventunut, seurataan mitä tapahtuu muussa maailmassa kuin valtuustossa. Kunnan rooli kokonaisviihtyvyyden kannalta on pieni. Mielikuvan perustuttava todellisuuteen. Ihmisten ja yritysten kokemukset ovat tärkeitä.

Yhteisöllisyys

Ihmisistä on tullut rohkeita, he haluavat jakaa tietoa ja osallistua. Yhteisöllisyyttä luodaan menemällä ruohonjuuritasolle, tuomalla esille myönteistä paikallisuutta kaupunginosatasolla. 

Kunta/media

Juttuja tehtäessä ei kannata lähteä liikkeelle liian varmalla yksipuolisella näkemyksellä, on tutkittava myös taustat ja kuunneltava vastapuolta. Asioiden vyöry ei välttämättä ole mediasta kiinni, vaan nykyään kansalaisaktiivisuudesta, erityisesti somessa. Median kiinnostusta saadaan herätettyä henkilöbrändeillä. Toimittajia kiinnostavat negatiiviset jutut. Kannattaa käyttää hyödyksi luottotoimittajaa ja lähettää hänelle juttuaiheita.

 Mietteeni päivän päätteeksi

Viestintä vaatii tietämistä siitä, mistä pitää viestiä ja tietääkö tiedon saaja siitä, mitä pitäisi tietää.

Tämäkin blogikirjoitus tehty, jotta läsnäolo on todennettu. Nykyään fyysinen läsnäolo ei välttämättä riitä. Nyt maltoin olla twiittaamatta tilaisuuden aikana ja keskityin sisältöön.

Kuntien tulevaisuus

Osallistuin Kuntaliiton järjestämään kuntien tulevaisuusfoorumiin. Aiheena oli Voimmeko palvella? Kohti vuotta 2024.

Kirjaamiani mielestäni tärkeitä asioita:

Asukkaiden yhteisö

Kunta on asukkaidensa yhteisö, organisaatio oppii jakamisessa. Kunnassa on positiivinen, myönteinen kulttuuri, jossa uskalletaan tuoda näkemyksiä esille. Osaaminen on saatava yhdistettyä, tärkeää rajapinnat, vaikuttavuudella johtaminen ja vakiintuneet vuorovaikutussuhteet, esimerkiksi esimies-alainen, yritykset-järjestöt jne.

Tiedolla ohjaaminen

Kuntaa ohjataan tiedolla. Tietojohtaminen tarkoittaa tiedon tuotantoa, raportoinnin välineitä ja tapoja, tiedon jalostamista ja analysointia, tiedon hyödyntämistä johtamisessa, arviointia tiedon avulla ja siihen perustuen. Tiedolla johtamisella vähennetään byrokratiaa. Sen toiminta ei ole itsetarkoitus, vaan tulokset ja asiakkaan hyvinvointi tärkeää. Unohdetaan organisaatioajattelu. Seurataan ja suunnitellaan tulevaisuutta, heikkoja signaaleja.

Monimuotoinen yhteisö

Kunta tulee olemaan monimuotoinen yhteisö. Toiminta on yhteistoimintaa kolmannen sektorin, järjestöjen kanssa. Yksilön vastuu kasvaa, kuntalaisia aktivoidaan kehittämään toimintaa. Samalla yhteisöllisyyden haasteena on kuntalaisten aktivointi. Lähidemokratia ei toimi, jos ei saada myös rahaa. 

Viestintä

Viestinnän on oltava yksinkertaista, mielenkiintoista ja jatkuvaa. Sosiaalista mediaa on seurattava. 

Teknologia lähelle

Teknologia on tulossa ja vaatii moraalisia valintoja. Prosessien on toimittava yhteen. Palvelut siirtyvät lähemmäksi asiakasta ja järjestämisvastuu kauemmaksi.

Epävarmuuteen oppiminen

Muutokset ovat yhteiskunnassa jatkuvia, aikaan ja paikkaan sidonnaisuus vähenee.

Tutkimus

Kuntaliitossa käynnissä Osaava Kunta –tutkimus Tampereen yliopiston kanssa.

Lisätietoa:

KuntaTV-Tulevaisuusfoorumi (Kuntaliitto)

Tulevaisuuden kunta luodaan nyt tehtävillä päätöksillä (Kuntaliitto)

Viestintä merkitsee ja vaikuttaa

 
Kuka kissan hännän nostaa, ellei kissa itse. Sananlasku tuli mieleeni, kun ajattelin viestinnän merkitystä yhteisössä. Viestijöiden on tuotava ymmärrettävässä muodossa viestinnän merkitystä esille. Kuvassa koivu kannattelee männyn oksaa, aivan kuin viestintä, joka kannattelee ja tukee yhteisön toimintaa.

Viestintä on yhteisön tukitoiminto. Päämäärät/tavoitteet eivät toteudu ellei kerro, mitä ne tarkoittavat. Mitä tavoitteilla halutaan saada aikaiseksi ja miten? Viestintä ei yleensä onnistu, jos kaikki eivät ole sitouneet viestimään, ja jos viestintää ei ole suunniteltu. Viestintä voi epäonnistua, jos sisältöä ei osata tulkita tai se on virheellistä, sekavaa ja kohdistamatonta. Viestintä voi myös epäonnistua, jos ei olla läsnä, kuunnella,  huomioida palautetta ja vastata viesteihin. Viestinnän tutkijana korostan tutkimustiedon merkitystä ja viestinnän seurantaa.Yhteisöviestintä vaatii ammattilaisia, viestinnän asiantuntijoita.

Viestintä on yhä enenevässä määrin vuorovaikutteista ja yksilön hoitamaa sekä yksilöön kohdistuvaa. Viestimme ihmiseltä ihmiselle. Vuorovaikutteisuus haastaa vanhoja viestintätapoja. Yhteisön sisällä on mahdollisuus saada ihmiset avoimuudella osallistumaan yhteiseen tavoitteeseen ja jopa synnyttämään uusia ideoita.Vaikka yksilö nousee esille yhä enemmän, ei se tarkoita yksinäisyyttä. Yksilöt muodostavat yhteisöjä, ryhmiä ja tiimejä.

Viestintäohjelmat hoitavat tietovarannon lajittelun ja jaon eri kanaviin kohdistetusti. Viestijänä otan viestintäohjelman keskiöön. Nykyään puhutaan palvelu-/tietoväylästä, johon eri ohjelmat on integroitu ja jonka kautta tieto kulkee.

Lisätietoa:
Kansallinen palveluväylä

Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita.

Yksityisviesteistä uutisiin - someilun tulevaisuus

Kuva: Lamput. (H. Veripää 16.1.2014)

Facebook

Olen käyttänyt facebookia sekä yksityisesti että organisaation viestijänä. Organisaation facebook-sivut ovat olleet nousussa, yksityissivuilla viestit ja seuraajat ovat vähentyneet. Nykyään hyvin vähän kirjoitetaan omista asioista, enemmän jaetaan uutisia. Suurin osa lukee viestit, pieni osa peukuttaa ja vain muutama kommentoi. Kommentoijat ja viestijät ovat enimmäkseen viestinnän ammattilaisia. Joku onkin sanonut, ettei osaa viestiä.

Facebookissa on paljon ryhmien sivuja, jotka vaativat aktiivisia vastuuhenkilöitä. Ryhmät muodostuvat yhteisöllisyyden pohjalta, esimerkiksi kaupunginosaryhmät ja hankesivut.

Mielestäni facebookin suosion hiipumisen syy on yksinkertaisesti aika ja kyllästyminen. Ihmiset väsyvät seuraamaan ja käyttämään facebookia. Lisäksi tietoturvasta on julkisuudessa ollut paljon tietoa. Pelätään, että yksityistiedot valuvat muualle. Mainoksilla on varmaankin ollut myös vaikutusta. Sosiaalisuus ei ole yksinkertainen asia, kaikki eivät ole sosiaalisia. Verkossa asioita on usein vaikea selittää ja korjata. Ihmisistä saattaa muodostua väärä mielikuva ja kateuttakin saatetaan tuntea.

Uskon, että tulevaisuudessa käytetään yhä enemmän yksityisviestinnässä pikaviestipalveluita. Pikaviestipalvelut muistuttavat enemmän keskustelua.

Some

Mielestäni somella on tulevaisuutta nopeana tiedon lähteenä ja asiantuntijaverkostona. Somessa voidaan tulevaisuudessa hoitaa esimerkiksi kauppa-asiointia. Mobiililaitteet helpottavat some-kanavien käyttöä.

Tietoa tuottavat yhä enemmän ammattilaiset. Suurin osa on edelleen tiedon seuraajia ja lukijoita.

Mielenkiintoista on seurata, miten some-kanavia käytetään ryhmien ja tapahtumien yhteydessä sekä mielipiteen muodostajina. Muuttuuko johtajuus verkostoissa vuorovaikutuksen avulla toimivaksi useamman henkilön yhteiseksi johtajuudeksi? Valtioissa, joissa sananvapautta on rajoitettu, some-kanavat ovat olleet henkireikä. Joskin some-kanavien käyttöä on alettu rajoittamaan ja seuraamaan.

Nähtäväksi jää lisääntyykö yhteisöllinen intohimo. Mitä mieltä sinä olet somen tulevaisuudesta?



Lisätietoa

Facebook ja verkkoyhteisöllisyyden tulevaisuus (Verkko haltuun!)

Facebook on out, tässä on teinien viestinnän tulevaisuus (IS)

Kaksi näkemystä facebookin tulevaisuudesta (HS)



Mikä on sosiaalinen media?

Sosiaalinen media, lyhenteenä some, on verkkoviestintä/virtuaaliympäristö, jossa viestitään vuorovaikutteisesti. Somessa voi liittyä ryhmään sekä perustaa omat sivut. Jokainen voi olla aktiivinen viestijä. Vuorovaikutteisuus tarkoittaa viestien lisäksi keskustelua, kommentteja, seurantaa ja tiedon jakamista.